Ofbeldi / Greinar

Gerendur kynferšisofbeldis

Hvaš er barnahneigš (Paedophilia)?

Barnahneigš er skilgreind sem sķendurtekin og sterk kynžörf įsamt kynórum gagnvart börnum sem hafa ekki nįš kynžroskaaldri. Samkvęmt skilgreiningu er einstaklingur, sem haldinn er barnahneigš, 16 įra eša eldri og er aš minnsta kosti 5 įrum eldri en barniš. Breytilegt er hvort viškomandi leitar į börn af sama kyni og hvort börnin sem leitaš er į séu innan fjölskyldunnar eša utan hennar. Sumir meš barnahneigš eru giftir og lifa "ešlilegu" fjölskyldulķfi, (alla vega getur žaš litiš žannig śt fyrir utanaškomandi ašila), og sżna einnig įhuga į kynlķfi meš fulloršnum. Ašrir lifa aftur į móti einir og oft einangrašir frį umhverfi sķnu, og kynžörf žeirra og kynórar beinast eingöngu aš börnum. 

Formleg skilgreining į barnahneigš er eftirfarandi:

1.        Į minnst 6 mįnaša tķmabili, endurteknir og sterkir kynórar og kynhvatir, sem leiša af sér kynlķf meš barni sem ekki hefur nįš kynžroska (yfirleitt 13 įra og yngri).

2.        Einstaklingurinn hefur svalaš žessum hvötum sķnum, eša finnur til verulegrar vanlķšunar vegna žeirra.

3.        Einstaklingurinn er oršinn 16 įra og er a.m.k. 5 įrum eldri en barniš.

Kynferšislegt ofbeldi gegn börnum

Sį sem er haldinn barnahneigš getur svalaš hvötum sķnum į marga vegu, en ef hann hefur ķ frammi kynferšislega tilburši gagnvart barni flokkast žaš undir kynferšislegt ofbeldi. Kynferšislegt ofbeldi gegn börnum getur tekiš į sig margar myndir, t.d. sifjaspell, sżnižörf (exhibitionism), naušgun, barnaklįm og barnavęndi. Ķ žessari umfjöllum veršur meginįherslan žó lögš į sifjaspell, eša kynferšislegt ofbeldi gegn barni, sem framiš er af einhverjum ķ nįnasta umhverfi barnsins, t.d. föšur, móšur, stjśpforeldri eša öšrum sem er nįkominn barninu. Sifjaspell er žvķ allt kynferšislegt atferli milli einstaklinga sem bundnir eru tengslum trausts, žar sem annar ašilinn (barniš) vill ekki slķkt atferli, eša hefur ekki žroska til žess aš taka žį įkvöršun, en er undirgefinn og hįšur ofbeldismanninum į einhvern mįta.

Mjög hefur veriš um žaš deilt mešal fręšimanna hvernig beri aš skilgreina formlega kynferšislegt ofbeldi gegn börnum. Kjarni flestra žessara skilgreininga felst žó ķ eftirfarandi: Kynferšislegt ofbeldi gegn börnum felur ķ sér žįtttöku barna eša unglinga ķ kynferšislegri athöfn, sem žau eru ekki fęr um aš skilja vegna žroska eša aldurs, og eru af žeim sökum ófęr um aš segja til um hvort žau vilji taka žįtt ķ žessum athöfnum eša ekki. Undir žessa skilgreiningu fellur mešal annars: Žukl eša kįf į kynfęrum, žvingun til aš horfa į eša hlusta į hvers kyns klįmefni, aš neyša barn til aš afklęšast; neyša barn til aš fróa ofbeldismanni eša ofbeldismašur fróar barninu, hafa samfarir viš barniš.

Algengi kynferšisofbeldis gegn börnum

Erlendar rannsóknir sżna aš u.ž.ž. 10-30% stślkna og 5-15% drengja hafa oršiš fyrir kynferšisofbeldi fyrir 18 įra aldur. Ķ flestum tilfellum eru karlmenn gerendur, eša ķ 95% tilfella gegn stślkum og 80% tilfella gegn drengjum.

Frį stofnun Barnahśss, ķ nóvember 1998, og fram ķ lok október 1999, höfšu barnavendanefndir vķsaš mįlum 130 barna til Barnahśss. Samkvęmt tölum frį 1992-1996 mį sjį aš einungis lķtiš hlutfall kynferšisbrotamįla gegn börnum leiša til sakfellingar. Af žeim 465 mįlum sem barnaverndanefndir höfšu til umfjöllunar į žessu tķmabili, voru 50-60% rannsökuš af lögreglu, 126 mįl eša 27% fóru til rķkissaksóknara, 45 mįl eša 10% fóru fyrir dómsstóla, og einungis var sakfellt ķ 32 mįlum, eša minna en ķ 7% allra mįlanna.

Samkvęmt tölum frį Fangelsismįlastofnun rķkisins voru 1-12 einstaklingar dęmdir į įri hverju fyrir kynferšisafbrot gegn börnum į įrunum 1987-1998. Žrįtt fyrir aš fjöldi sakfellinga sé ekki mikill mį sjį aš žeim fer žó fjölgandi. Til dęmis er fjöldi skiloršsbundinna og óskiloršsbundinna dóma į įrunum 1987-1991 einn til fimm į įri hverju, žaš er aš segja minnst einn einstaklingur og mest fimm einstaklingar fengu dóma fyrir kynferšisafbrot gegn börnum. Į įrunum 1992-1998 var fjöldi dóma minnst sjö og mest tólf į hverju įri.

Hverjir verša fyrir ofbeldinu og hverjir fremja žaš?

Algengt er aš fórnarlömb kynferšislegs ofbeldis séu ung aš įrum. Hugsanlegt er aš ofbeldismenn kjósi sér frekar yngri fórnarlömb til žess aš koma sér undan refsingu vegna athęfis sķns. Ung börn segja sķšur frį, sérstaklega ef ofbeldismašurinn er foreldri eša annar umönnunarašili, og žau eiga lķka erfišara meš aš skilja hvaš er um aš vera, og žekkja sķšur muninn į žvķ hvaš eru ešlileg (rétt) og hvaš eru óešlileg (röng) lķkamleg samskipti. Žau eiga lķka erfišara meš aš skżra frį atburšinum, žess vegna er nišurstašan oft sś aš erfitt er aš skilja hvaš žau eiga viš og er žeim žvķ gjarnan sķšur trśaš en eldri fórnarlömbum kynferšislegs ofbeldis.

Fręšimenn sem rannsakaš hafa einkenni gerenda hafa komiš fram meš margs konar flokkanir į kynferšisafbrotamönnum. Ein žeirra er žessi:

1.        Gerandinn sem leitar eftir įstśš og hlżju

2.        Gerandinn žar sem allt snżst um kynlķf

3.        Gerandinn sem lętur bęlda reiši sķna bitna į barninu

4.        Ofbeldisfulli gerandinn

Lķtum ašeins nįnar į žessa flokkun.

Gerandinn sem leitar eftir įstśš og hlżju

Žaš er tvennt sem er einkennandi fyrir gerendur ķ žessum hóp. Annars vegar er faširinn (föšurķmyndin) yfirleitt strangur og höfuš fjölskyldunnar og hins vegar finnst honum sem hann eigi frekar samleiš meš börnum sķnum, móširin er sś sem stjórnar ķ fjölskyldunni.

Ķ fyrra tilfellinu er faširinn mjög stjórnsamur og finnst hann eiga konu sķna og börn. Sś gerš kynferšisofbeldis sem hann sżnir börnum sķnum lķkist kynlķfshegšun fulloršinna. Žaš er aš segja kynferšisofbeldiš snżst um beina snertingu kynfęra, meš fróun eša samförum. Žessi tegund gerenda réttlętir hegšun sķna yfirleitt žannig aš hann telur sér trś um aš hann sé aš gera žetta fyrir barniš og finnst jafnvel aš hann sé aš sżna žvķ įstśš og hlżju meš gjöršum sķnum. Žessir gerendur verša gjarnan mjög hissa ef žeir komast aš žvķ aš barninu lķkar ekki viš žessa hegšun žeirra.

Ķ seinna tilfellinu er um aš ręša mann sem finnst hann vera settur ķ sama hlutverk og börnin į heimilinu, hugsanlega vegna stjórnsemi konu sinnar. Hann fęr til dęmis ekki aš taka mikilvęgar įkvaršanir um stjórnun heimilisins. Kynferšisofbeldi žessara gerenda einkennist gjarnan af kynferšisleikjum. Oft er um aš ręša hįlfgerša lęknisleiki žar sem gerandinn lętur snerta kynfęri sķn eša vill skoša og snerta kynfęri barnanna. Žessari gerš gerenda léttir oft žegar upp um hann kemst og yfrileitt er hann tilbśinn aš leita sér hjįlpar og litlar lķkur eru į aš hann beiti slķku ofbeldi aftur.

Gerandinn žar sem allt snżst um kynlķf

Hér er um aš ręša mann sem snżr öllu upp ķ kynlķf og vill eiga kynferšisleg sambönd viš flesta žį sem hann umgengst, lķka viš börnin sķn. Yfirleitt eru allir innan fjölskyldunnar gegnsżršir af žessari hegšun. Žaš er oft einkennandi viš žessar fjölskyldur aš öllum athöfnum er snśiš upp ķ eitthvaš kynferšislegt. Til dęmis mį enginn ķ fjölskyldunni borša banana įn žess aš athugasemdir tengdum kynlķfi eru lįtnar falla, eša žegar barn segir frį sundnįmskeiši žį koma upp spurningar eins og: "Horfšu strįkarnir/stelpurnar almennilega į ykkur žegar žiš voruš aš skipta um föt?" Yfirleitt er kynferšisleg hegšun einu atlotin sem sżnd eru ķ žessari fjölskyldu og er žetta eina leišin sem börnin žekkja til aš veita įstśš og hlżju og žegar faširinn hefur samfarir viš barn sitt tślkar barniš žaš sem merki žess aš žaš sé sérstakt og aš faširinn elski žaš. Yfirleitt hęttir žessi hegšun ekki fyrr en barniš er oršiš tįningur og vill fara aš eiga kęrasta utan fjölskyldunnar, eša faširinn snżr sér aš yngra barni ķ fjölskyldunni.

Gerandinn žar sem bęld reiši er lįtinn bitna į barninu

Einkennandi fyrir žessa gerendur er aš žeir beita barniš kynferšislegu ofbeldi til aš fį śtrįs fyrir reiši og vonbrigši sem ašrir en barniš hafa valdiš. Ķ žessum fjölskyldum sżnir faširinn barninu mikla reiši og beitir žaš gjarnan ofbeldi. Barniš veršur blóraböggull fyrir bęlda reiši föšurins gagnvart öšrum fjölskyldumešlimum. Dęmi getur veriš fašir sem beitir dóttur sķna kynferšislegu ofbeldi vegna žess aš honum finnst kona sķn ekki sżna sér nógu mikla umhyggju og įst. Meš žvķ aš beita dótturina ofbeldi finnst honum aš hann sé aš refsa konu sinni fyrir hegšun hennar gagnvart honum. Žaš mį segja aš meginįstęšan fyrir kynferšisofbeldinu sé aš sżna vald sitt yfir einhverjum. Gerandanum finnst hann vera mįttlaus gagnvart žeirri manneskju sem hann er raunverulega reišur viš og tekur śt reiši į öšrum meš žvķ aš nota ofbeldi eša hótanir um ofbeldi.

Ofbeldisfulli gerandinn

Ķ sķšasta flokki gerenda er um aš ręša mann sem beitir börn svo miklu ofbeldi aš enginn getur veriš ķ vafa um aš barniš hafi oršiš fyrir kynferšislegu ofbeldi. Į bak viš kynferšisofbeldiš er mikil reiši og gerandanum finnst hann vera ķ fullum rétti aš hegša sér į žennan hįtt gagnvart barninu. Margt bendir til aš gerandinn sjįi barniš ekki sem manneskju, žaš eru til dęmi um aš svona gerendur hafi haft samfarir viš tveggja vikna gömul börn, eša selt misnotaš barn sitt öšrum sem sķšan beita žaš kynferšislegu ofbeldi, jafnvel į mešan gerandinn horfir į. Ķ žessari gerš kynferšisofbeldis er alltaf um aš ręša ofbeldi og hótanir um ofbeldi og getur žaš gengiš svo langt aš gerandinn tekur lķf barnsins, til dęmis ef barniš neitar aš verša viš kynlķfsóskum hans. Barniš vill yfirleitt ekki segja frį ef žaš lendir ķ geranda af žessu tagi, žvķ aš hręšslan viš gerandann er svo yfiržyrmandi

Mat į kynferšisafbrotamönnum

Žeir sem fremja kynferšisafbrot eiga yfirleitt ekki eingöngu ķ vandręšum meš kynlķfshegšun sķna, yfirleitt eiga žeir einnig viš einhver önnur gešręn vandamįl aš strķša. Sįlfręšilegt mat į geranda veršur žvķ aš taka til athugunar į félagslegum, hugręnum, tilfinningalegum, og lķkamlegum žįttum gerandans. Meta žarf sjįlfan verknašinn og reyna aš greina žį atburši/žętti sem komu į undan og į mešan į verknašinum stóš. Til dęmis ķ hvernig skapi brotamašurinn var, hvort hann hafi haft įętlun um verknašinn, hvort hann hafi neytt įfengis eša annarra fķkniefna, hvers ešlis verknašurinn var, og tilfinningar hans til fórnarlambsins. Meš vištölum, sįlfręšilegum prófum og lestri skżrslna reynir sį sem metur verknašinn aš varpa ljósi į:

·         Ašdraganda verknašarins.

·         Hegšun brotamannsins, hvaš gerši hann?

·         Hugsun, hvaša hugsanir skutu upp kollinum įšur, į mešan og eftir glępinn?

·         Tilfinningar, hvernig leiš honum įšur, į mešan og į eftir glępinn?

·         Afleišingar, hvaša afleišingar telur hann aš verknašurinn hafi fyrir fórnarlambiš og hann sjįlfan bęši til skamms tķma og til langframa?

Ķ vištölum viš brotamanninn žarf einnig aš fjalla um kynferšislegan og félagslegan žroska, žar į mešal samband hans viš ašra fjölskyldumešlimi, og heimilisašstęšur ķ ęsku. Sérfręšingurinn reynir aš fį fram hversu oft brotamašurinn hefur stundaš óešlilegar og ešlilegar kynferšisathafnir og hvernig kynferšisleg hegšun gerandans viš maka (fyrrverandi eša nśverandi) er hįttaš. Žaš žarf einnig aš varpa ljósi į įkvešna žętti sem tengjast žeim lķfstķl sem gerandinn lifir, svo sem hvort hann neyti įfengis eša annarra vķmuefna, einnig žarf aš leggja mat į persónuleika hans. Žį er mikilvęgt aš mat sé lagt į višhorf brotamannsins til kynlķfs, sérstaklega hvaša hugmyndir hann hefur um kynlķf meš börnum. Einnig er lagt mat į hugręna žętti, svo sem greind og żmis konar hęfni viš śrlausnir vandamįla. Žau persónuleikaeinkenni sem einna helst eru skošuš ķ mati į kynferšisafbrotamönnum eru:

·         Sjįlfsviršing

·         Hvatvķsi

·         Samkennd

·         Reiši og reišivišbrögš

·         Persónuleikatruflun

·         Innhverfa/śthverfa

Mešferš kynferšisafbrotamanna

Margir kynferšisafbrotamenn neita aš hafa framiš afbrot eša sjį ekki aš žaš sem žeir hafa gert sé rangt. Žess vegna getur veriš erfitt aš fį žį til aš samžykkja mešferš. Markmiš mešferšar er yfirleitt aš fį afbrotamanninn til aš višurkenna įbyrgšina į afbrotinu og reyna aš breyta į hegšun hans svo hann brjóti ekki af sér aftur, ž.e. koma ķ veg fyrir aš viškomandi fremji samskonar verknaš aftur, og aš hjįlpa geranda aš takast į viš lķfiš.

Żmis konar mešferš hefur veriš reynd į kynferšisbrotamönnum ķ gegnum įrin. Mešal žess sem gert hefur veriš ķ formi mešferšar er: Lęknisfręšileg mešferš (organic treatments), sįleflismešferš (psychotherapy), hugręn atferlismešferš (cognitive-behavioural therapy), og fallvörn (relapse prevention).

Lęknisfręšileg mešferš

Ķ žessu felst mešal annars heilaašgeršir, geldingar (meš skuršašgerš), og lyfjamešferš žar sem notast er viš "antiandrogen" lyf til aš bęla kynžörfina. Žau lyf sem notast er viš eru annars vegar CPA-lyf og hins vegar MPA-lyf. Bęši žessi lyf minnka kynferšislega svörun og tķšni kynferšislegra ķmyndana og athafna. MPA minnkar kynferšislega hegšun eins lengi og viškomandi tekur lyfin, en CPA hefur lengri verkun.

Rannsóknir hafa gefiš til kynna aš notkun lyfja, sem draga śr kynferšislegri löngun, hafa žau įhrif aš kynferšishegšun minnkar eša hęttir algjörlega. Žessi mešferš hefur žrįtt fyrir žaš veriš gagnrżnd į margan hįtt. Žvķ er t.d. haldiš fram aš hér sé ašeins um bęlingu į kynhvöt en ekki um raunverulega "mešferš" aš ręša, og žvķ sé annars konar sįlfręšileg mešferš mjög mikilvęg samhliša lyfjamešferšinni. Ef ekki er notuš sįlfręšileg mešferš samhliša lyfjamešferšinni, er įkvešin hętta į aš hin bęlda kynhvöt brjótist śt į annan hįtt, t.d. meš ofbeldi, eša ķ versta falli mannsdrįpi. Önnur gagnrżni snżr aš sišferšilegu hliš žessa mešferšarforms. Žvķ er haldiš fram aš meš lyfjamešferš sé veriš aš bęla eina af frumhvötum mannsins, og žar af leišandi sé veriš aš koma ķ veg fyrir aš einstaklingurinn geti žróaš meš sér ešlilegt įstarsamband ķ ešlilegu umhverfi.

Sįleflismešferš

Žaš er samdóma įlit flestra fręšimanna aš hefšbundin sįlgreining sé ekki heppileg mešferš fyrir kynferšisafbrotamenn. Żmsar ašrar tegundir sįlręnna mešferša hafa hins vegar gefiš įgęta raun.

Žeir sem ašhyllast sįleflismešferš telja aš vandamįl kynferšisafbrotamanna séu afurš vanrękslu ķ ęsku, og aš žaš hafi įhrif į sjįlfsįlit, traust, og reišistjórnun. Žeir įlķta aš žetta séu meginvandamįl afbrotamannsins. Mešferšarmarkmišin eru žau aš afbrotamašurinn višurkenni aš hann eigi viš vandamįl aš strķša, sętti sig viš įbyrgš sķna į gjöršum sķnum, endurskoši višhorf sķn į kynlķfi og reiši og geri sér grein fyrir aš kynferšisleg įrįs sé įrįttukennd hegšun sem hann verši aš geta stjórnaš. Hér er notast viš endurmenntun sem veitir kynfręšslu, skilning į kynferšislegri įrįs, og hvaša įhrif įrįsin hefur į fórnarlambiš. Ķ öšru lagi er notast viš endur-félagsmótun (resocialisation) žar sem unniš er meš samskiptin milli einstaklinga, reišistjórnun og hęfileika sem foreldri.

Sįleflismešferš hefur sżnt sig bera įrangur ķ mešferš į kynferšisbrotamönnum. Sérstaklega hefur hópmešferš veriš įrangursrķk. Ķ rannsókn žar sem kannašur var įrangur hópmešferšar, voru nišurstöšurnar žęr aš 8% žeirra einstaklinga sem tóku žįtt ķ hópmešferšinni, brutu af sér aftur, en 16% žeirra sem enga mešferš fengu frömdu aftur kynferšisglęp.

Atferlismešferš

Ķ gegnum įrin hafa atferlisfręšingar notast viš margs konar ašferšir til aš reyna aš draga śr óešlilegri kynferšislegri örvun kynferšisafbrotamanna. Į grundvelli rannsókna į klassķskri skilyršingu var til dęmis reynt aš draga śr kynferšislegri örvun meš žvķ aš para saman lyf sem olli ógleši og žvķ sem brotamanninum fannst ęsandi. Žannig vęri manni meš barnahneigš til dęmis sżnd mynd af barni og į sama tķma fengi hann žetta lyf. Ef žetta yrši gert nógu oft myndi hann hętta aš finna fyrir kynferšislegri örvun žegar hann fengi aš sjį myndina. Žegar žessi mešferš kom fyrst fram voru miklar vonir bundnar viš hana, enda hefur hśn stundum skilaš įgętum įrangri, vegna sišferšislegra įstęšna er žessi mešferš lķtiš stunduš nś oršiš.

Hugręn atferlismešferš

Hugręn atferlismešferš byggir į grunni atferlismešferšar viš kynferšislegum frįvikum. Ķ upphafi žessa mešferšarforms var meginįherslan lögš į aš breyta kynferšislegum hneigšum gerandans og aš bęta félagslega fęrni hans. Ķ seinni tķš hefur żmsum hugręnum žįttum veriš bętt viš žessa mešferš, einnig er fręšsla mikilvęgur hluti mešferšar. Meginmarkmiš meš hugręnni atferlismešferš eru aš auka sjįlfsstjórn, auka félagslega fęrni, og breyta višhorfum, įhuga og hugsanabrenglun. Mešferš žarf žvķ aš taka til eftirfarandi žįtta:

  • Kynferšislegra vandamįla

-breyta afbrigšilegri hegšun ķ višurkennda hegšun

-breyta višhorfum, įhuga og hugsanabrenglun

-kynlķfsfręšsla

  • Persónuleikavandamįla

-efla sjįlfsviršingu

-žjįlfa samkennd

-žjįlfa félagslega fęrni

-breyta reišivišbrögšum.

Fallvörn (relapse prevention) er eitt form af hugręnni atferlismešferš sem vert er aš skoša sérstaklega. Fallvörn var upphaflega žróuš sem mešferšarfom til aš hjįlpa fólki meš įfengisvandamįl og įtti aš koma ķ veg fyrir aš žaš félli. Sķšan hefur fallvörn veriš vinsęlt mešferšarfom fyrir afbrotamenn. Fallvörn fyrir kynferšisafbrotamenn gegn börnum, felst ķ žvķ aš kenna einstaklingnum aš finna viš hvaša ašstęšur hann finnur helst fyrir kenndum sķnum, žekkja žęr hugsanir sem geta veriš undanfari afbrigšilegra langana og honum beri aš varast. Honum er kennt aš foršast žį staši žar sem kynferšisafbrot hans hafa įtt sér staš, honum ber einnig aš foršast svipaša staši og ašstęšur. Dęmi um žetta vęri aš vera ekki einn meš börnum eša bjóšast ekki til aš passa börn. Ef žaš stefndi ķ aš hann yrši einn meš barni ętti hann aš sjį til žess aš einhver annar yrši til stašar.

Žaš sem gerir žessa mešferš frekar erfiša fyrir žennan hóp einstaklinga er aš ķ hefbundinni fallvörn er gert rįš fyrir aš lķtiš fall geti įtt sér staš og žį žurfi bara aš grķpa innķ og koma ķ veg fyrir stórt fall. Žetta er augljóslega ekki mögulegt fyrir kynferšisbrotamenn og žarf kynferšisbrotamašurinn aš koma ķ veg fyrir, meš öllu móti, aš fall eigi sér staš. Žetta getur hann gert meš žvķ aš bregšast rétt viš žegar óešlilegar kenndir eša hugsanir koma upp į yfirboršiš.

Fallvörn er talin mjög įhrifarķk mešferš fyrir kynferšisbrotamenn žegar hugsaš er um meginmarkmišiš meš mešferšinni, ž.e. aš koma ķ veg fyrir endurtekin kynferšisbrot. Žaš sem hins vegar er įbótavant er aš oft žarf aš hjįlpa žessum einstaklingum aš ašlagast samfélaginu upp į nżtt sem fullgildir žegnar meš vinnu og félagslegan stušning. Žaš er mikilvęgt aš kynferšisbrotamennirnir geri sér grein fyrir žessum takmörkunum og leiti einnig eftir ašstoš til aš takast į viš žessi félagslegu mįl.

Batahorfur

Ef viš skošum hverjir eru lķklegri til aš nį įrangri ķ mešferš žį bendir flest til žess aš žeir sem eiga fjölskyldur sem styšja žį og eru ķ tengslum viš mešferšarferliš, nį frekar įrangri en žeir sem eiga fjölskyldur sem styšja žį ekki. Ef afbrotamašurinn hefur ekki beitt mörg fórnarlömb kynferšisofbeldi, žekkir fórnarlambiš, beitti ekki öšru lķkamlegu ofbeldi, hefur góš félagsleg tengsl viš annaš fólk, hefur haft stöšuga vinnu įšur en afbrotiš įtti sér staš, og višurkennir aš brot hans er afbrot, žį hefur hann meiri möguleika į aš geta nżtt sér mešferš. Allir žessir žęttir auka lķkurnar į aš mešferšin muni nżtast afbrotamanninum sem best. Žegar žessu er öfugt fariš, t.d. ef afbrotamašurinn hefur brotiš į mörgum, žekkir ekki fórnarlambiš, beitti einnig öšru lķkamlegu ofbeldi og svo framvegis, eru meiri lķkur į aš hann brjóti af sér aftur.

Žegar skošašur er įrangur mešferšar į afbrotamönnum vaknar oft gömul spurning um hvort nokkur mešferš virki? Hér įšur fyrr var žvķ gjarnan haldiš fram aš engin mešferš gagnašist afbrotamönnum. Ķ kjölfar betri rannsókna og meiri žekkingar į žessum hópi einstaklinga, hefur žessum stašhęfingum, sem betur fer, veriš kollvarpaš į sķšustu įrum. Žetta į viš um alla afbrotamann og žar af leišandi einnig um kynferšisafbrotamenn. Rannsóknir sķšustu tķu įra benda til aš nįnast allar geršir mešferšar eru betri en engin mešferš. Sem dęmi er įrangur hópmešferšar, sem minnst var į įšur ķ žessarri grein. Önnur rannsókn sżndi aš 24% kynferšsafbrotamanna, sem fengu einhvers konar mešferš, brutu af sér aftur eftir tiltekinn tķma, samanboriš viš 52% žeirra kynferšisafbrotamanna sem ekki fengu mešferš. Ķ enn einni rannsókn höfšu 91% ekki brotiš af sér aftur 17 įrum eftir aš žeir höfšu fengiš mešferš. Viš gętum haldiš žvķ sem nęst endalaust aš žylja upp tölur, en žaš sem skiptir mįli er aš mešferš viršist hafa įhrif og žó aš įrangurinn mętti vera meiri, ž.e.a.s. aš flestir eša allir kynferšisafbrotamenn myndu aldrei brjóta af sér aftur, žį stušlar mešferš į žessum afbrotamönnum aš žvķ aš minnka lķkurnar į aš barn verši kynferšislega misnotaš.

Hvert er hęgt aš leita og hvaš geta ašstandendur gert?

Hvert er hęgt aš leita?

Ekki er um aušugan garš aš gresja fyrir kynferšisafbrotamenn sem vilja leita sér ašstošar. Žaš er žó hęgt aš nefna įtakiš Karlar til įbyrgšar. Ķ žvķ felst sįlfręšileg mešferš fyrir karla sem beita heimilisofbeldi, bošiš er upp į hópmešferš sem og einstaklingsvištöl (einstaklingsvištöl kosta 1500 kr). Įtakiš er į vegum Rauša Krossins. Upplżsingar mį nįlgast ķ sķma 57-0400. Žess ber žó aš geta aš hér er ašallega um aš ręša śrręši fyrir karla sem beita heimilisofbeldi.

Ķ fangelsum landsins hafa veriš starfandi tveir sįlfręšingar sem hafa bošiš upp į mešferš fyrir žį sem fį dóm fyrir kynferšisbrot.

Aš öšru leyti eru ašallega śrręši fyrir žolendur. Hér er įtt viš t.d. Barnahśs, Stķgamót, Neyšarmóttöku naušgana og önnur félagasamtök og stofnanir.

Žeir sem hafa beitt kynferšislegu ofbeldi og vilja snśa til betri vegar, geta leitaš til staša eins og félagsmįlastofnunar, göngudeilda gešdeilda, fangelsismįlstofnunar og fleiri staša til aš leita sér hjįlpar.

Hvaš geta ašstandendur gert?

Žegar um er aš ręša einstakling sem beitt hefur kynferšisofbeldi, žį er allra mikilvęgast aš hann brjóti aldrei af sér aftur. Til žess aš svo geti oršiš veršur hann aš leita sér mešferšar. Möguleikarnir į bata rįšast mešal annars af žvķ hversu vel viškomandi nęr aš fóta sig ķ samfélaginu aftur. Žetta getur veriš erfitt žar sem ęttingjar, vinir og samfélagiš snśa oft baki viš žessum hópi einstaklinga. Į sama tķma mį benda į aš ef einstaklingurinn er aš gera eitthvaš ķ sķnum mįlum, horfist ķ augum viš skašsemi žess sem hann hefur gert, og reynir allt til aš foršast hugsanir og ašstęšur žar sem hann gęti brotiš aftur af sér, er félagslegur stušningur ęttingja afar mikilvęgur. Žetta getur oft veriš erfitt og nįnast óyfirstķganlegt fyrir ęttingja kynferšisafbrotamannsins, en į sama tķma mikilvęgur hlekkur ķ žvķ aš afbrotamašurinn brjóti ekki af sér aftur.

Žaš veršur žó aš benda į mikilvęgt atriši, bęši fyrir ašstandendur sem og sérfręšinga sem eru aš veita ašstoš. Žó svo aš viš bjóšum upp į hjįlp og veitum trśnaš, hefur trśnašur alltaf sķn takmörk. Ef grunur er į aš kynferšisbrot hafi veriš framiš gegn barni og einstaklingurinn višurkennir žaš, žarf alltaf aš "brjóta" žennan trśnaš. Barnaverndarlögin skylda alla aš tilkynna grun um kynferšislega misnotkun til réttra ašila, žetta į viš um ALLA.

Björn Haršarson og Eygló Gušmundsdóttir sįlfręšingur

Til baka

Prentvęn śtgįfa 

Skošanakönnun

Hefur ślit lķkama žķns mikil įhrif į hvernig žér lķšur meš sjįlfa/n žig ?
Svarmöguleikar

Skrįning į póstlista

Tölvupóstfang
Skrįšu žig į póstlista persona.is til aš fį fréttir og tilkynningar frį okkur ķ framtķšinni.