Börn/Unglingar / Greinar

Kvķšaraskanir hjį börnum og unglingum

Kvķši er ešlileg tilfinning sem getur haft örvandi įhrif į athafnir og nįm. Verši kvķšinn hins vegar mikill getur hann haft lamandi įhrif į andlega getu og komiš fram ķ lķkamlegum einkennum. Ķ bęklingnum er fjallaš um algengustu kvķšaraskanir sem koma fram ķ bernsku og į unglingsįrum.

  • almenn kvķšaröskun
  • žrįhyggju- og įrįtturöskun
  • felmtursröskun
  • įfallsstreituröskun
  • ašskilnašarkvķšaröskun
  • félagsfęlni
  • sértęk fęlni

Barniš eša unglingurinn getur haft fleiri en eina af ofantöldum kvķšaröskunum į sama tķma.

 

Inngangur

Tveggja įra barn sem grętur žegar žaš er skiliš eftir hjį barnfóstru getur vakiš sektarkennd hjį mömmu sinni og pabba. Hegšun barnsins ętti samt ekki aš koma į óvart. Lķtil börn taka frekar mark į žvķ sem gerist en žvķ sem sagt er viš žau svo sem aš foreldrarnir muni koma aftur. Grįtur barnsins er žvķ talinn ešlilegur į žessum aldri.

Tķu įra gömul stślka gęti sett upp žrjóskusvip og mótmęlt žvķ aš vera skilin eftir žegar foreldrarnir fara śt įn hennar. Višbrögš hennar gętu valdiš pirringi hjį foreldrunum en hegšunin er samt ekki óalgeng mišaš viš aldur. Ef žessi sama stślka gréti alltaf og héldi fast ķ foreldra sķna viš sömu ašstęšur, gęti hśn veriš aš sżna einkenni kvķšaröskunar.

Börn og unglingar eru ekki smękkuš mynd fulloršinna og žvķ er ekki hęgt aš ętlast til sömu hegšunar hjį žeim og fulloršnum. Aftur į móti er hęgt aš ętlast til aš žau hegši sér oftast ķ samręmi viš aldur. Barn sem ķtrekaš gerir žaš ekki, gęti veriš meš einhvers konar heilsufarsvandamįl eins og til dęmis kvķšaröskun.

KVĶŠARASKANIR HAFA ĮHRIF Į HEGŠUN, HUGSANIR OG TILFINNINGAR

KVĶŠARASKANIR ERU ALVARLEGT HEILSUFARSVANDAMĮL,
SEM HĘGT ER AŠ MEŠHÖNDLA

 

Hvaš veldur kvķšaröskunum?

Żmis įföll ķ lķfinu geta stušlaš aš kvķšaröskunum. Sterkar lķkur benda til aš erfšir séu mikilvęgur žįttur. Meš aukinni žekkingu hafa jafnframt komiš ķ ljós tengsl kvķšaraskana viš efnafręšilegar breytingar ķ lķkamanum. Įšur var tališ aš kvķšaraskanir hjį ungu fólki vęru eingöngu afleišing óstöšugra eša streituvaldandi fjölskylduašstęšna. Nś er vitaš aš svo er ekki. Byrjun einkenna geta veriš įn fyrirvara og įn sżnilegrar įstęšu, en einnig er oft hęgt aš tengja byrjun žeirra vissum streituvaldandi atburšum eins og aš skipta um bśsetu eša skóla. Žótt żmsir atburšir ķ lķfinu geti haft įhrif į gang kvķšaraskana žį spila erfšir og lķfefnafręši ekki sķšur inn ķ, eins og ķ mörgum öšrum heilsufarsvandamįlum.

ŻMSIR ATBURŠIR Ķ LĶFINU GETA HAFT ĮHRIF Į GANG KVĶŠARASKANA,
EN ERFŠIR OG LĶFEFNAFRĘŠI EIGA EKKI SĶŠUR SINN ŽĮTT

Almenn kvķšaröskun

(Generalized Anxiety Disorder)

Almenn kvķšaröskun einkennist af miklum óraunhęfum kvķša eša įhyggjum. Flest börn og unglingar finna af og til fyrir kvķša til dęmis ķ tengslum viš fjölskyldu sķna, vini eša frammistöšu ķ skóla. Žau sem haldin eru almennri kvķšaröskun eru svo kvķšin aš žaš hefur hamlandi įhrif į lķf žeirra. Žau hafa óešlilega miklar įhyggjur af žvķ sem koma skal svo sem prófum eša félagslegum samskiptum. Einnig geta įhyggjurnar tengst žvķ hvernig žeim hefur tekist til ķ fortķšinni, žaš aš standast įętlanir, višhalda venjum og af heilsufari.

Fullkomnunarįrįtta sést oft hjį börnum og unglingum sem haldin eru almennri kvķšaröskun. Žaš getur tekiš žau margar klukkustundir aš vinna og endurvinna heimanįm eša önnur verkefni, sem flestir jafnaldrar žeirra myndu hespa af į stuttum tķma. Helstu einkenni almennrar kvķšaröskunar eru:

  • eiršarleysi
  • žreyta
  • einbeitingaröršugleikar
  • pirringur
  • vöšvaspenna
  • svefntruflanir
  • uppgjafartilfinning
  • ķ alvarlegum tilvikum gęti(andleg žreyta) barniš eša unglingurinn neitaš aš fara ķ skólann.

Višvarandi miklar įhyggjur, įsamt einu af ofangreindum einkennum yfir sex mįnaša tķmabil, gętu veriš merki um almenna kvķšaröskun.

KVĶŠARASKANIR ERU HEILSUFARSVANDAMĮL SEM HĘGT ER AŠ MEŠHÖNDLA

Žrįhyggju- og įrįtturöskun

(Obsessive-Compulsive Disorder)

Tališ er aš eitt til žrjś prósent barna og unglinga žjįist af žrįhyggju- og įrįtturöskun. Rannsóknir benda til žess aš ungir drengir séu um žaš bil tvisvar sinnum lķklegri en ungar stślkur til aš žjįst af žessu heilsufarsvandamįli. Einkenni žrįhyggju- og įrįtturöskunar eru stöšugar og endurteknar hugsanir eša "žrįhyggja" sem standa yfir ķ meira en eina klukkustund į dag og veldur einstaklingnum miklum kvķša og ótta. Börn og unglingar meš žrįhyggjueinkenni gera sér oft grein fyrir žessum hugsunum og vita aš žęr eru yfirdrifnar og órökréttar. Mörgum finnst žau knśin til aš endurtaka aftur og aftur sömu athafnirnar til aš bęla kvķšann sem žrįhyggjuhugsanirnar valda. Slķkar athafnir eru nefndar "įrįttuhegšun". Dęmi um įrįttuhegšun eru aš žvo hendur sķnar, telja, yfirfara endurtekiš, fara meš bęnir, sanka aš sér hlutum og framkvęma tiltekna athöfn aftur og aftur į sama hįtt. Ef įrįttuhegšunin er hindruš veldur žaš barninu eša unglingnum miklum óžęgindum og kvķša.

Felmtursröskun

(Panic Disorder)

Felmtursröskun er heilsufarsvandamįl sem einkennist af endurteknum og óvęntum ofsakvķšaköstum sem hafa hamlandi įhrif į lķf einstaklingsins. Viš greiningu į felmtursröskun hjį barni eša unglingi, žurfa fjögur eša fleiri af eftirfarandi einkennum aš koma skyndilega og nį hįmarki innan 10 mķnśtna.

  • žungur hjartslįttur
  • sviti eša skjįlfti
  • öndunaröršugleikar eša
  • verkur eša óžęgindi ķ brjóstholi köfnunartilfinning
  • svimi
  • ógleši eša magaverkur
  • óraunveruleikakennd
  • ótti viš aš missa stjórn
  • ótti viš aš deyja eša missa vitiš
  • dofi
  • hrollur eša
  • hitakóf

Samhliša felmtursröskun er oft til stašar vķšįttufęlni. Vķšįttufęlni er kvķšaröskun sem einkennist af ótta viš įkvešna staši eša ašstęšur žar sem einstaklingurinn óttast aš fį ofsakvķšakast og geta hvorki fengiš hjįlp né flśiš. Ķ alvarlegum tilvikum gęti einstaklingurinn neitaš aš yfirgefa heimili sitt..

 

Įfallastreituröskun

(Post-Traumatic Stress Disorder)

Įfallsstreituröskun getur komiš fram į hvaša aldri sem er. Įstandiš einkennist af endurupplifun į yfiržyrmandi atburši svo sem žegar viškomandi veršur vitni aš daušaslysi eša nįttśruhamförum, eša hefur oršiš fyrir kynferšislegri- eša lķkamlegri misbeitingu.

Alvarleiki atburšar, hve lengi hann varir og aš hve miklu leyti einstaklingurinn blandašist inn ķ atburšinn, eru mikilvęgustu žęttirnir varšandi įhęttu į aš žróa meš sér įfallsstreituröskun.

Višbrögš einstaklingsins viš įfallinu eru t.d.

  • stjórnleysi - ęsingur
  • mikill ótti (hjį börnum)/
  • hjįlparleysi hömlulaus hegšun (hjį ungu fólki)

Flest ungmenni meš įfallsstreituröskun foršast žaš sem minnir į atburšinn. Sumir hafa einnig lķkamleg einkenni svo sem aš vera óvenju višbrigšin. Börn losa um spennu tengda įfallinu t.d. meš;

  • endurteknum leik žar sem žęttir įfallsins koma fram
  • martröšum (ógnvekjandi draumum)
  • endurupplifa atburšinn

Einkennin koma venjulega ķ ljós innan žriggja mįnaša eftir įfalliš. Stundum koma žau žó ekki fram fyrr en mįnušum eša įrum eftir atburšinn.

BARN EŠA UNGLINGUR SEM UPPLIFIR MIKINN KVĶŠA SEM VARIR Ķ VIKUR EŠA LENGUR, GĘTI HAFT HEILSUFARSVANDAMĮL SEM HĘGT ER AŠ MEŠHÖNDLA

Ašskilnašarkvķšaröskun

(Separation Anxiety Disorder)

Į įkvešnum aldri er ešlilegt aš börn lįti ķ ljós kvķša og óįnęgju viš ašskilnaš frį foreldrum og kringumstęšum sem žaš žekkir. Žessi kvķši ętti aš minnka meš auknum aldri og žroska.

  • Barn eša unglingur sem upplifir mikinn kvķša (sem varir lengur en fjórar vikur) viš venjulegan reglubundinn ašskilnaš frį foreldrum eša öšrum sem žaš žekkir vel, heimili eša öšrum kunnuglegum kringumstęšum, gęti žjįšst af ašskilnašarkvķšaröskun.
  • Grįtur, ofsakvķši og mikil hręšsla viš ašskilnaš eru algeng višbrögš yngri barna sem žjįst af ašskilnašarkvķša.
  • Merki um ašskilnašarkvķšaröskun hjį eldri börnum og unglingum eru t.d. óraunhęfar įhyggjur af žvķ aš eitthvaš slęmt hendi įstvini, ótti viš aš žeir komi ekki aftur, tregša til aš sofa ein ķ herbergi, neita aš fara ķ skólann og lķkamlegar kvartanir s.s. höfušverkur og magaverkur.

Ašskilnašarkvķši getur komiš skyndilega hjį börnum eša unglingum sem įšur žoldu ašskilnaš vel.

Félagsfęlni

(Social Phobia)

Flestir upplifa tķmabil į unglingsįrunum žar sem žeir finna fyrir óöryggi og feimni innan um ókunnuga. Žeir sem žjįst af félagsfęlni kvķša žvķ mešal annars aš hafa samskipti viš ókunnuga og gera žvķ allt til aš foršast žęr ašstęšur. Mikil feimni sem samręmist ekki aldri einstaklingsins gęti veriš vķsbending um félagsfęlni.

Börn og unglingar meš félagsfęlni geta venjulega myndaš góš tengsl viš fjölskyldumešlimi og ašra sem žau žekkja. Žau geta notiš félagslegra samskipta viš lķtt ógnandi ašstęšur, en eru hrędd viš aš fara śt fyrir žann ramma. Ef slķkt įstand er višvarandi getur barniš eša unglingurinn įtt erfitt meš aš žroska meš sér ešlilega félagslega hęfni ķ samręmi viš aldur. Slķkt įstand getur leitt til tilfinningalegrar einangrunar og žunglyndis. Vandamįl skylt félagsfęlni er kjöržögli (selective mutism) sem birtist žannig aš barniš eša unglingurinn er ófęr um aš tala viš flestar félagslegar ašstęšur.

Sértęk fęlni

(Specific phobia)

Sértęk fęlni einkennist af ótta viš įkvešnar kringumstęšur eša hluti sem ekki stafar nein raunveruleg hętta af. Óttinn getur beinst aš dżrum, skordżrum, óvešri, vatni, blóši, įverkum, sprautum eša lęknisfręšilegum ašgeršum. Sama er aš segja um lofthręšslu og flughręšslu Žessi tegund fęlni hefur oftast ekki hamlandi įhrif į lķf ungra barna og hverfur yfirleitt meš aldrinum. Ef sértęk fęlni er višvarandi og hefur hamlandi įhrif į lķf barnsins ber aš hafa mešferš ķ huga.

Mešferš viš kvķšaröskunum

Helsta mešferšarformiš er hugręn atferlismešferš (cognitive behavioral therapy eša CBT). Hśn byggist į žvķ aš kenna börnum og unglingum aš takast markvisst į viš einkenni sķn, meš žvķ aš breyta višbrögšum žeirra viš žvķ sem gerir žau kvķšin. Ķ flestum tilfellum er hęgt aš hjįlpa einstaklingnum smįm saman aš horfast ķ augu viš ašstęšurnar sem valda kvķšanum.

Fjölskyldumešferš er oft mikilvęg įsamt hugręnni atferlismešferš. Fjölskyldumešlimir eru fręddir um įstand barnsins eša unglingsins og žeim leišbeint hvernig žeir geta veitt stušning og žannig stušlaš aš bata.

Einstaklingur meš kvķšaröskun getur haft gagn af lyfjagjöf samhliša sįlręnni mešferš s.s. hugręnni atferlismešferš. Lęknir metur įstand einstaklingsins ķ upphafi mešferšar, meš žaš ķ huga hvort hefja eigi lyfjamešferš strax eša bķša og sjį hvort önnur mešferšarform nęgi. Žaš fer eftir einkennum og įstandi einstaklingsins hvaša mešferšarform er vališ. Žvķ er mikilvęgt aš leita sér hjįlpar hjį žeim sem žekkja til kvķšamešferšar fyrir börn og unglinga.

Er um kvķšaröskun aš ręša?

Ķ erilsömum nśtķmanum er margt sem valdiš getur "kvķša". Ekki mį rugla einkennum kvķšaraskana saman viš streitu eša įhyggjur sem flest börn og unglingar upplifa reglulega. Kvķšaraskanir eru raunveruleg lęknisfręšileg heilsufarsvandamįl. Fyrsta skrefiš til betra lķfs er aš leita sér hjįlpar.

FYRIR UNGLINGINN

Hér į eftir eru talin upp żmis algeng einkenni kvķšaraskana sem žś getur lesiš yfir og sķšan, ef įstęša er til, rįšfęrt žig viš žį ašila er nefndir eru ķ kaflanum: Hvert get ég leitaš eftir ašstoš?

Sem unglingur upplifir žś...

  • endurtekin óvęnt ofsakvķšaköst sem skyndilega hellast yfir žig meš miklum ótta eša vanlķšan įn sżnilegrar įstęšu eša ótta viš aš fį annaš ofsakvķšakast?
  • žrįlįtar, óraunhęfar hugsanir, hvatir eša ķmyndanir sem žś getur ekki hętt aš hugsa um. (Dęmi: upptekin af hreinlęti eša įhyggjur af röšun hluta)?
  • afmarkašan og višvarandi ótta innan um ókunnuga?
  • erfišleika viš aš velja į milli žegar möguleikarnir eru fleiri en einn
  • ótta viš staši eša kringumstęšur žar sem erfitt reynist aš fį hjįlp eša śtgönguleišir eru ekki greišar s.s. ķ fjölmenni eša lyftu?
  • hraša / grunna öndun eša aukinn hjartslįtt af engri sjįanlegri įstęšu?
  • žrįlįtan og óraunhęfan ótta viš hluti eša ašstęšur s.s. aš fljśga, viš hęš, dżr, blóš o.s.frv?
  • aš žś sért ófęr um aš feršast įn félagsskapar?
  • aš žś endurtakir aftur og aftur sömu athafnirnar t.d. handžvott, telja eitthvaš eša athuga eitthvaš įkvešiš?
  • breytingu į svefnmynstri eša matarvenjum?
  • erfiša lķfsreynslu (įfall) ķ gegnum hugsanir, leiki, martrašir eša sem skyndilega minningu?
  • kvķša sem hefur hamlandi įhrif į žitt daglega lķf?

Finnur žś flesta daga fyrir...

  • eiršarleysi?
  • žreytu og skorti į einbeitingu?
  • pirringi?
  • vöšvaspennu eša svefntruflunum?
  • depurš eša žunglyndi?
  • aš žś ert įhugalaus um lķfiš?
  • vangetu eša sektarkennd?

MEŠ HJĮLP FAGFÓLKS ER HĘGT AŠ MEŠHÖNDLA KVĶŠARASKANIR

Fyrir foreldra/forrįšamenn

Hér į eftir eru talin upp żmis algeng einkenni kvķšaraskana barna sem žś getur lesiš yfir og sķšan, ef įstęša er til, rįšfęrt žig viš žį ašila er nefndir eru ķ kaflanum: Hvert get ég leitaš eftir ašstoš?

Finnst žér / telur žś aš...

  • barniš sé haldiš skżrum og višvarandi ótta viš óžekktar ašstęšur eša ókunnugt fólk?
  • barniš hafi miklar įhyggjur af fjölda atburša eša athafna?
  • barniš fįi grunna / hraša öndun eša hrašan hjartslįtt įn sżnilegrar įstęšu?
  • barniš hafi óvišeigandi félagsleg samskipti (mišaš viš aldur) viš fjölskyldumešlimi og fólk sem žaš žekkir?
  • barniš fįi oft kvķša innan um jafnaldra sķna eša reynir aš foršast žį?
  • barniš hafi višvarandi og óraunhęfan ótta viš hluti eša ašstęšur s.s. viš hęš, flug, eša dżr?
  • žegar barn žitt stendur frammi fyrir kvķšavaldandi ašstęšum hlutum eša ašstęšum, bregšist žaš viš meš žvķ aš stiršna, halda sér fast eša fį bręšikast?
  • barniš hafi óhóflegar įhyggjur af hęfni sinni eša gęšum verka sinna?
  • viš ašskilnaš grętur barniš, fęr bręšiköst eša neitar aš kvešja fjölskyldumešlimi eša ašra sem žaš žekkir vel?
  • barninu hafi fariš aftur ķ nįmsgetu / neitar barniš aš fara ķ skólann eša foršast žaš samneyti viš jafnaldra sķna?
  • barniš eyši miklum tķma hvern dag viš einhverja įkvešna athöfn t.d. aš žvo sér um hendur, ašgęta eitthvaš eša yfirfara?
  • barniš hafi óraunhęfan ótta viš fólk eša atburši sem gętu ógnaš fjölskyldunni s.s. innbrotsžjófa, mannręningja, bķlslys?
  • barniš óttist staši eša kringumstęšur žar sem hjįlp eša śtgönguleišir eru ekki greišar s.s. ķ miklum mannfjölda eša ķ lyftu?
  • barniš endurvinni verkefni vegna žess aš žvķ finnst žaš ekki hafa gert žaš fullkomlega?
  • fęr barniš oft martrašir, höfušverk eša magaverk?
  • endurtekur barniš erfiša lķfsreynslu aftur og aftur ķ leik?

Eins og įšur er getiš er margt sem valdiš getur "kvķša". Ekki mį rugla einkennum kvķšaraskana saman viš streitu eša įhyggjur sem flest börn og unglingar upplifa reglulega. Žótt mörgum spurningunum sé svaraš jįtandi er ekki žar meš sagt aš barniš eša unglingurinn greinist meš kvķšaröskun.

Hvert get ég leitaš eftir ašstoš?

Best er fyrir börn og unglinga aš leita fyrst til foreldra sinna eša einhverra nįinna sem žau treysta. Žau geta einnig leitaš rįša hjį skólahjśkrunarfręšingnum, skólasįlfręšingnum eša heimilislękni sķnum.

Telji foreldrar og ašrir fulloršnir, aš barn eša unglingur sé haldiš kvķšaröskun er rétt aš rįšfęra sig viš t.d skólasįlfręšing, skólalękni eša skólahjśkrunarfręšing barnsins. Einnig er hęgt aš leita sér upplżsinga og rįšgjafar į heilsugęslustöšvum, hjį heimilislęknum eša leita beint til sjįlfstętt starfandi sįlfręšinga eša sérfręšinga į sviši barna- og unglingagešlękninga. Einnig hafa żmis félagasamtök sérhęft sig ķ aš ašstoša börn og unglinga ķ vanda. Ofannefndir ašilar geta sķšan vķsaš į sérfręšižjónustu Barna- og unglingagešdeildar Landspķtala - hįskólasjśkrahśss ef įstęša er talin til.

Fręšsluefni frį Barna- og unglingagešdeild, styrkt af GlaxoSmithKline

 

Til baka

Prentvęn śtgįfa 

Skošanakönnun

Hefur ślit lķkama žķns mikil įhrif į hvernig žér lķšur meš sjįlfa/n žig ?
Svarmöguleikar

Skrįning į póstlista

Tölvupóstfang
Skrįšu žig į póstlista persona.is til aš fį fréttir og tilkynningar frį okkur ķ framtķšinni.